Leffaa ja rilloa

Kävimme toissa viikolla mieheni kanssa katsomassa Finnkinossa The Lone Rangerin. En ollut lukenut mitään arvosteluita, mutta ystäväni sanoi sen saaneen vain huonoja arvosteluja. No, en halunnut mitään ennakkoluuloja ja menin "pää tyhjänä ja maha täynnä" leffaan. Kävimme siis ennen elokuvaa syömässä Amarillossa, vaihteen vuoksi. Alkuun otimme jo Tallinnassa kokeilemamme Nacho-lautasen, mutta siitä en ehtinyt ottamaan kuvaa.. Oli siis nälkä. Pääruuaksi otimmekin sitten tuollaiset leivät, minä kanatäytteisen ja mieheni omassa oli muistaaseni possua. Lisukkeeksi perunat ja sinohomejuustodippi, ja kyllä oli hyvää.

Haimme ennen leffaa vielä kaupasta irtokarkkeja ja niitä sitten mussutimme perinteisten poppareiden kanssa. Minä kyllä tykkäsin leffasta, ainut mikä ihmetytti, oli se "kerrontatapa", eli se pikkupoika ja mikälie "sirkusteltta". Muuten kyllä pidin leffasta, Johnny Depp nyt vaan on jotain sanoin kuvailematonta ja ennen mitättömältä vaikuttanut Armie Hammerkin teki vaikutuksen. Minä siis pidän elokuvista, jos niissä vaan on edes jokin idea ja hyviä näyttelijöitä. Tai edes komeita.. Jos haluan rentoutua, en jaksa katsoa mitään kovin syvällistä ja aivotyötä vaativaa elokuvaa, vaan juuri tuollaisia viihde-elokuvia. Joten te jotka haette elokuvilta suurempaa merkitystä ja maailmaa mullistavia mielenavartamisia, ette luultavasti nauti leffasta kuten minä. Ripaus huumoria, pari jännittävää kohtausta ja niin edelleen. Sellainen oli se leffa.

Näitä perunoita voisin syödä vaikka kuinka paljon, tuon sinihomejuustodipin kanssa varsinkin. Ihan tajuttoman hyvää.

Seuraavana menemme luultavasti katsomaan Wolverinen, mikäli vaan ehdimme. Mieheni kun tekee useammin aamuvuoroja ja minä taas pidän enemmän iltavuoroista, on yhteisen leffahetken järjestäminen kiven alla. Ja kun päälle lyödään kaikki harrastukset ja muut menot, emme useinkaan ehdi leffoihin niiden ensi-iltoina. Ensinnäkin siksi, että emme saa yhteistä aikaa sovittua, ja toisekseen siksi, että emme kykene näistä sopimaan tarkkaan niin paljon etukäteen, että ehtisimme varata liput ajoissa, jotta saisimme hyvät paikat. Minähän en siis reunalla istu ja sitä rataa :D Kun käy katsomassa leffat pari viikkoa ensi-illan jälkeen, ehtii varata paikat keskeltä teatteria vaikka samana päivänä. Nyt kun aloin oikein miettimään, niin en edes muista koska olisin istunut muualla kuin melko keskellä teatteria, koska siinä on mielestäni paras paikka, ei liian lähellä tai kaukana tai sivussa.

No, se siitä leffasta ja sen arvostelusta. Ruoasta ei kai tarvitse nyt enempää sanoa, kuin että hyvää oli. Nyt pitäisi sitten jatkaa kotitöitä ja valmistautua jo henkisesti ensi viikolla alkavaan opiskeluun. Tosin ensi viikolla minulla on vain kaksi päivää tutorointia, ja virallisesti oma opiskeluni alkaa vasta 26.8. Mutta kuitenkin, pitäisi siirtää lukujärjestys (kuulostaapa lapselliselta) kyhäämältäni excel-taulukolta kalenteriin asti, miettiä hieman mitä kirjoja täytyy lainata ja vaikka mitä. Ja haalaritkin pitäisi kai kaivaa kaapin uumenista, ommella pari merkkiä ja etsiä tutorpaita. Saa tulla auttamaan. :D